PDF
Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026
17.7.2026 08:30:09 EEST | Consti Oyj | Puolivuosikatsaus
CONSTI OYJ PUOLIVUOSIKATSAUS 17.7.2026, KLO 8.30
Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.2026–30.6.2026
TILAUSKANTA VAHVISTUI, LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS LASKIVAT
Huhti–kesäkuu 2026 lyhyesti:
- Liikevaihto 75,4 (4–6/2025: 84,8) milj. euroa; muutos -11,0 %
- Käyttökate 2,8 (3,4) milj. euroa ja käyttökateprosentti 3,6 % (4,0 %)
- Liiketulos 1,9 (2,5) milj. euroa ja liiketulosprosentti 2,5 % (2,9 %)
- Tilauskanta 319,6 (276,7) milj. euroa; kasvua 15,5 %
- Uudet tilaukset 67,5 (105,1) milj. euroa; muutos -35,7 %
- Vapaa kassavirta 6,4 (2,9) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,17 (0,23) euroa
Tammi–kesäkuu 2026 lyhyesti:
- Liikevaihto 141,1 (1–6/2025: 150,4) milj. euroa; muutos -6,2 %
- Käyttökate 3,9 (4,1) milj. euroa ja käyttökateprosentti 2,7 % (2,7 %)
- Liiketulos 2,1 (2,3) milj. euroa ja liiketulosprosentti 1,5 % (1,6 %)
- Uudet tilaukset 234,1 (165,2) milj. euroa; kasvua 41,7 %
- Vapaa kassavirta 0,4 (2,4) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,18 (0,19) euroa
Ohjeistus konsernin liiketoimintanäkymistä vuodelle 2026 (muuttumaton):
Consti arvioi, että sen koko vuoden 2026 liiketulos on 8–11 miljoonaa euroa (2025 liiketulos: 9,4 milj. euroa).
AVAINLUVUT (1 000€) | 4–6/ 2026 | 4–6/ 2025 | Muutos % | 1–6/ 2026 | 1–6/ 2025 | Muutos % | 1–12/ 2025 | |
Liikevaihto | 75 422 | 84 775 | -11,0 % | 141 118 | 150 381 | -6,2 % | 336 219 | |
Käyttökate | 2 753 | 3 358 | -18,0 % | 3 872 | 4 123 | -6,1 % | 12 969 | |
Käyttökateprosentti, % | 3,6 % | 4,0 % |
| 2,7 % | 2,7 % |
| 3,9 % | |
Liiketulos | 1 855 | 2 475 | -25,0 % | 2 082 | 2 345 | -11,2 % | 9 412 | |
Liiketulosprosentti, % | 2,5 % | 2,9 % |
| 1,5 % | 1,6 % |
| 2,8 % | |
Katsauskauden tulos | 1 394 | 1 794 | -22,3 % | 1 440 | 1 506 | -4,4 % | 6 818 | |
Tilauskanta |
|
|
| 319 627 | 276 717 | 15,5 % | 208 175 | |
Uudet tilaukset | 67 531 | 105 095 | -35,7 % | 234 101 | 165 240 | 41,7 % | 250 669 | |
Vapaa kassavirta | 6 430 | 2 909 | 121,0 % | 429 | 2 434 | -82,4 % | 16 761 | |
Kassavirtasuhde, % | 233,6 % | 86,6 % |
| 11,1 % | 59,0 % |
| 129,2 % | |
Korollinen nettovelka |
|
|
| 1 035 | 3 801 | -72,8 % | -4 932 | |
Omavaraisuusaste, % |
|
|
| 40,7 % | 40,4 % |
| 43,1 % | |
Velkaantumisaste, % |
|
|
| 2,6 % | 9,0 % |
| -10,9 % | |
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %1 |
|
|
| 16,7 % | 16,6 % |
| 16,0 % | |
Oman pääoman tuotto, ROE %1 |
|
|
| 16,3 % | 15,8 % |
| 15,3 % | |
Henkilöstö kauden lopussa |
|
|
| 1 018 | 1 042 | -2,3 % | 981 | |
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) | 0,17 | 0,23 | -23,2 % | 0,18 | 0,19 | -5,3 % | 0,86 | |
1 Tunnusluku laskettu viimeisen 12 kuukauden ajalta | ||||||||
Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti
”Toisen vuosineljänneksen liikevaihtomme supistui 11,0 prosenttia ja oli 75,4 (84,8) miljoonaa euroa. Liikevaihtomme kasvoi Talotekniikka-toimialalla, mutta supistui muilla toimialoilla. Toisen vuosineljänneksen liikevaihtoamme painoi vuoden 2025 loppupuolen heikentynyt tilauskertymä ja siitä seurannut matalampi volyymi. Huhti–kesäkuun liiketuloksemme oli 1,9 (2,5) miljoonaa euroa eli 2,5 (2,9) prosenttia liikevaihdosta. Tammi–kesäkuun liikevaihtomme oli 141,1 (150,4) miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 2,1 (2,3) miljoonaa euroa eli 1,5 (1,6) prosenttia liikevaihdosta.
Vuoden toisella neljänneksellä hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti ja suhteellinen kannattavuutemme projektitoiminnasta säilyi vertailukauden tasolla. Service- eli palveluliiketoimintamme kannattavuus parani vertailukaudesta jääden kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteistamme. Lisäksi toisen vuosineljänneksen kannattavuuteemme vaikutti heikentävästi pitkittynyt rakentamisen matalasuhdanne sekä edelleen tilauskantamme turvaamiseksi tehdyt panostukset tarjous- ja neuvottelutoimintaan.
Tase- ja likviditeettiasemamme säilyivät hyvällä tasolla. Huhti–kesäkuun vapaa kassavirtamme oli vahva, 6,4 (2,9) miljoonaa euroa, ja kassavirtasuhteemme nousi 233,6 (86,6) prosenttiin, kun hankeportfoliomme rahoitusaseman paraneminen vapautti käyttöpääomaa. Tammi–kesäkuun vapaa kassavirtamme oli 0,4 (2,4) miljoonaa euroa; koko vuosipuoliskon vapaata kassavirtaa painoi käyttöpääoman sitoutuminen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vahva kassavirtakykymme ja matala velkaantuneisuutemme pitävät taloudellisen liikkumavaramme hyvänä.
Saimme huhti–kesäkuun aikana uusia tilauksia 67,5 (105,1) miljoonalla eurolla. Kireä kilpailutilanne ja heikko kysyntä vaikuttivat tilauskertymäämme vuoden toisella neljänneksellä. Toisen neljänneksen kertymä muodostui useasta pienemmästä hankkeesta ja kohdistui erityisesti Taloyhtiöt- ja Talotekniikka-toimialoille. Tammi–kesäkuun uusien tilaustemme arvo kasvoi 41,7 prosenttia 234,1 (165,2) miljoonaan euroon; kasvua vauhditti ensimmäisellä neljänneksellä tilauskantaan kirjattu Valtioneuvoston linnan korttelin peruskorjauksen osuus.
Katsauskauden lopun tilauskantamme oli vahva; se kasvoi 15,5 prosenttia vertailukaudesta ja 53,5 prosenttia vuoden 2025 lopusta 319,6 (276,7) miljoonaan euroon. Tilauskanta tuloutuu aiempaa pidemmällä profiililla, ja siitä realisoituu loppuvuonna liikevaihdoksi suhteellisesti ja absoluuttisesti pienempi osuus kuin vertailukaudella. Liikevaihtomme kehityksen kannalta on olennaista saada kehitysvaiheessa olevat yhteistoiminnalliset hankkeet etenemään suunnitellusti.
Jatkoimme katsauskaudella strategiamme toteutusta ja toimenpiteitä suorituskykymme varmistamiseksi. Painopisteemme olivat tarjoustoiminnassa, tuotannon tehokkuudessa ja projektitoimitusten tasaisen suoritustason varmistamisessa.
Asunto-osakeyhtiöiden ja julkisen sektorin valmius korjausinvestointeihin jatkui ensimmäisellä vuosipuoliskolla kohtuullisena toiminta-alueillamme. Uudisasuntorakentamisen kysyntä pysyi heikkona, ja yksityiset kiinteistösijoitusyhtiöt pysyivät varovaisina uusien korjaushankkeiden käynnistämisessä. Kilpailu korjausrakentamisen ja talotekniikan markkinassa jatkui kireänä. Emme oleta merkittävää paranemista rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.
Uskomme kuitenkin, että vallitseva markkinatilanne suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaajaa, jolla on vahva taloudellinen asema ja kyky toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennus- ja talotekniikkahankkeisiin. Pyrimme jatkamaan vakaata tuloksentekoa sekä keskitymme strategiamme toteutukseen. Pidämme ohjeistuksemme ennallaan; arvioimme koko vuoden 2026 liiketuloksemme olevan 8–11 miljoonaa euroa (2025: 9,4 miljoonaa euroa).”
Toimintaympäristö
Rakentamisen markkina 2026–2027
Suomen talous on Suomen Pankin mukaan vahvistunut alkuvuonna 2026 viennin ja tuotannollisten investointien kasvun myötä, mutta energian hintojen nousu ja nopeutuva inflaatio jarruttavat talouskasvua. Suomen Pankki ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvun olevan 0,7 prosenttia vuonna 2026 ja 1,2 prosenttia seuraavana vuonna.
Eurooppalainen rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi kesäkuun 2026 raportissaan, että Suomen talonrakentamisen määrä kasvaa 6,3 prosenttia vuonna 2026. Euroconstructin ennusteen mukaan vuonna 2026 uudisrakentamisen määrän arvioidaan kasvavan 14,4 prosenttia ja korjausrakentamisen määrän supistuvan 0,3 prosenttia.
Vuodelle 2027 Euroconstruct ennustaa uudisrakentamisen määrän kasvavan 13,2 prosenttia ja korjausrakentamisen määrän kasvavan 0,6 prosenttia.
Kasvua odotetaan pääosin muusta kuin asuntorakentamisesta muun muassa julkisen sektorin sekä datakeskushankkeiden ansiosta. Asuntojen uudisrakentamisen elpyminen on ollut hidasta. Heikentynyt kuluttajaluottamus, vanhojen asuntojen laskeneet hinnat ja valtion tukeman tuotannon väheneminen ovat pitäneet asuntoaloitukset matalalla tasolla. Kasvavista korjaustarpeista huolimatta korjausrakentamisen kehitystä hidastaa rahoituksen saannin kiristyminen, korkeat rakentamisen ja ylläpidon kustannukset sekä epävarmuus tilankäytöstä. Ympäristöministeriö valmistelee vuosille 2026–2027 uutta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin suunnattua avustusta, jonka toteutuessaan odotetaan tukevan taloyhtiöiden korjaushankkeiden käynnistymistä.
Korjausrakentamisen markkina yleisesti
Euroconstruct arvioi korjausrakentamisen vähentyneen 0,5 prosenttia vuonna 2025. Tämä tarkoittaisi kolmatta perättäistä vuotta, jolloin korjausrakentamisen markkina olisi supistunut.
Uusien asuntojen rakentamisen vähäiset aloitusmäärät ja korjausrakentamisen markkinan supistuminen ovat pitäneet yllä kireää kilpailua sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista. Euroconstruct arvioi asuntokorjaamisen kuitenkin kääntyneen hienoiseen kasvuun jo vuonna 2025. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan taloyhtiöiden korjaamista tukevat patoutuneet korjaustarpeet, mutta korjaushankkeita on kuitenkin hidastanut rahoituksen saatavuus. Asuintalojen korjaamisesta arviolta yli puolet on ammattimaista korjaamista, ja sen osuus on kasvanut.
Muiden kuin asuinrakennusten, erityisesti yksityisten toimitilojen, korjaaminen on ollut edelleen vähäistä, vaikka korjauksille ja muutostöille olisi tarvetta. Taustalla ovat kustannusten nousu, tilojen ylitarjonta, epävarmuus tilankäytöstä sekä kiinteistökauppojen ja niihin liittyvien kehityshankkeiden vähäisyys. Erityisesti muutosrakentamiselle on yhä enemmän tarvetta työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutosten vuoksi. Monet vanhat toimitilat eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin myöskään käyttömukavuudeltaan.
Julkisen sektorin korjausinvestointien odotetaan edelleen pysyvän hyvällä tasolla. Julkisten tilojen korjauksissa korostuivat vuonna 2025 opetus- ja terveyssektorit. Kuntien ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne saattaa kuitenkin rajoittaa näiden tilojen korjauksia lähivuosina.
Vanheneva rakennuskanta, kaupungistuminen ja tilankäytön muutokset, vastuullisuuden ja vihreän siirtymän lisääntyvä merkitys synnyttävät kysyntää ja tarjoavat perustan Constin pitkän aikavälin kasvulle.
Korjausrakentamisessa korostuu sen tarvelähtöisyys. Korjausrakentamisen tarvetta lisäävät paitsi rakennusten iän ja ilmastonmuutoksen vaatimat korjaukset, myös yhteiskunnalliset muutokset kuten väestön vanheneminen, tilakäytön uudet tarpeet ja kasvaneet vaatimukset tilojen käyttömukavuudelle. Muutosrakentamisella voidaan muuttaa esimerkiksi vanhoja toimisto- ja tuotantotiloja hotelleiksi tai asunnoiksi esteettömyys huomioiden. Etenkin toimitilamarkkinassa näkyvät myös vuonna 2024 voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja kiinteistöiltä edellytettävät ympäristöluokitukset. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.
Kaupungistuminen ja maahanmuuton suuntautuminen suuriin kaupunkeihin tarkoittavat, että niin uudis- kuin korjausrakentaminenkin keskittyvät voimakkaasti kasvukeskuksiin.
Näkymät vuodelle 2026
Markkinanäkymät (päivitetty)
Euroconstruct arvioi kesäkuun 2026 raportissaan, että Suomen talonrakentamisen määrä kasvaa 6,3 prosenttia vuonna 2026. Euroconstructin ennusteen mukaan vuonna 2026 uudisrakentamisen määrän arvioidaan kasvavan 14,4 prosenttia ja korjausrakentamisen määrän supistuvan 0,3 prosenttia.
Uudisasuntorakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu korjausrakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä.
Consti ei oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.
Liiketoimintanäkymät (muuttumaton)
Consti arvioi, että sen koko vuoden 2026 liiketulos on 8–11 miljoonaa euroa (2025 liiketulos: 9,4 milj. euroa).
Tiedotustilaisuus
Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 17.7.2026 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Anders Löfman.
Taloudellisten julkaisujen ajankohdat vuonna 2026
- Osavuosikatsaus 1–9/2026 julkaistaan 23.10.2026
CONSTI OYJ
Lisätietoja:
Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Anders Löfman, talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 572 6619
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2025 Consti-konsernin liikevaihto oli 336 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.
Consti Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella CONSTI. www.consti.fi