Asuntohintojen nousu on jatkunut tänäkin vuonna, joskin hidastunut viime vuodesta. Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa koko maassa reilut kolme prosenttia vuodentakaisesta. Turussa ja Tampereella hinnat nousivat noin viisi prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla hintojen nousu jäi alle kahteen prosenttiin.

"Pääkaupunkiseudulla asuntohintoja painaa sekä yksiöiden kysynnän heikkous, tarjonnan reipas kasvu rakentamisen takia sekä maan sisäinen muuttotappio. Kovin nousu on nyt nähty. Yksiöiden hinnat ovatkin kääntyneet jopa loivaan laskuun, ja myös omakotitalojen hintojen nousu on tasaantunut", sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Uusia asuntolainoja on myönnetty tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna, mutta edelleen enemmän kuin koronaa edeltävinä vuosina. Asuntolainamarkkina näyttäisi myös siirtyvän normaaliin suhdanteeseen viime vuoden poikkeuksellisen voimakkaan kasvun jälkeen.  

Asuntojen myyntiajat ovat jatkaneet tänä vuonna lyhenemistä edelleen koko maassa, vaikka kauppamäärät ovat pienentyneet. Pääkaupunkiseudulla myyntiajat eivät ole enää nopeutuneet, mutta asunnot menevät kaupaksi edelleen selvästi koko maata nopeammin.

"Asuntolainamarkkina näyttäisi siirtyneen normaaliin suhdanteeseen viime vuoden poikkeuksellisen voimakkaan kasvun jälkeen. Varsinkin perheasunnoille on edelleen runsaasti kysyntää, ja asuntolainaneuvotteluihin pääsee tällä hetkellä todella hyvin - parhaimmillaan jopa päivässä", kertoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Korkojen nousu painaa hintoja ja näkyy asuntovelallisten kukkarossa

Korkotason nousu on nyt alkanut ja näyttäisi jatkuvan seuraavat vuodet. Nousu alkaa tänä vuonna näkyä uusien asuntolainojen kasvavissa korkomenoissa, sekä vanhoissa lainoissa korontarkistuspäivänä.

"Korkojen nousu vähentää asuntovelallisten asumiseen ja muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa rahamäärää ja siten jarruttaa asuntohintojen nousua sekä muun kulutuksen kasvua. Samaan aikaan kuitenkin parantunut työllisyystilanne ja nousevat palkat tukevat asuntohintoja", Kostiainen sanoo.

Asuntojen hinnat eivät ole Suomessa nousseet tulotasoa nopeampaa, vaikka korkotaso on laskenut selvästi.

"Muissa Pohjoismaissa asuntohinnat ovat nousseet selvästi nopeammin suhteessa tuloihin, Ruotsissa jopa lähes kaksinkertaistuneet. Voidaankin sanoa, että Suomessa asuntomarkkinoille ei ole päässyt muodostumaan kuplaa, vaikka matala korkotason kestänyt pitkään", Kostiainen huomauttaa.

Energiatehokkuus nostaa selvästi asunnon myyntihintaa

Lämmitysmuodon muutos ympäriystävällisemmäksi on tullut erittäin kannattavaksi energiahintojen noustessa. Asumisessa korkeammat energian hinnat näkyvät konkreettisimmin sähkön ja lämmityksen kautta.

"Energian hintojen jyrkin nousu on talttunut, mutta hinnat ovat jääneet korkealle tasolle. Fossiilisiin polttoaineisiin kuten raakaöljyyn tai maakaasuun perustuvan lämmitysmuodon vaihtaminen on tärkeä osa ilmastonmuutosta hidastavaa taistelua ruohonjuuritasolla. Ympäristöystävällisemmän lämmitysmuodon valinta ei ole kuitenkaan vain ilmastoteko, vaan säästää myös rahaa", Kostiainen muistuttaa.

Energiaremontin taloudellisuutta eri lämmitystapojen välillä voidaan arvioida investointikustannuksen, arvonnousun ja syntyneiden vuosittaisten kustannussäästöjen kautta.

"Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai kaukolämpöön maksaa itsensä takaisin huomattavasti nopeammin kuin vielä vuosi sitten, kun kevyen polttoöljyn hinta on noussut liki 70 prosenttia vuodessa. Lisäksi muutoskustannuksia alentaa valtion myöntämä energia-avustus ", Kostiainen laskee.

Energiatehokkuus vaikuttaa myös asunnon hintaan, kun asunnon jälleenmyyntiarvo nousee.

"Korkeammat käyttökustannukset lämmityksen kautta laskevat myytävän asunnon houkuttelevuutta ja siten myyntihintaa. Asuntojen kauppatilastoihin perustuen A-C energialuokka nostaa asunnon hintaa noin 105 euroa neliöltä verrattuna G-energialuokan asuntoon", Kostiainen mainitsee.

Lue koko asuntomarkkinakatsaus. (https://corporate.nordea.com/article/75145/asuntomarkkinakatsaus-q2-2022-paluu-normaaliin)

Lisätietoja:

Juho Kostiainen, ekonomisti, Nordea, juho.kostiainen@nordea.com,040 709 8531
Jussi Pajala, toimitusjohtaja, Nordea Kiinnitysluottopankki, jussi.pajala@nordea.com,040 545 3859
Nordea, konserniviestintä, media@nordea.fi,09 4245 1006