Vedylle on paljon odotuksia Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi tuottaa 10 miljoonaa tonnia puhdasta vetyä vuoteen 2030 mennessä. Suomi pyrkii tuottamaan siitä 10 prosenttia. Harjavallassa ollaan siis koko Euroopan vihreän siirtymän etujoukoissa. Harjavallan vetylaitoksen parissa työskentelee parikymmentä enersenseläistä, jotka ovat Suomen ensimmäisiä vetylaitostyön tuntevia asiantuntijoita.

Harjavallan vetylaitoksen yksi asiakaista on elintarviketeollisuuden tuotteita valmistava Danisco Kotkassa. Sen valmistamalla ksylitolilla on vedyn ansiosta jatkossa pienempi hiilijalanjälki. Vedyn kuljettaminen yli 300 kilometrin päähän Kotkaan vaatii omanlaistaan osaamista.

Vety kuljetetaan asiakkaalle konteissa. Ennen siirtoa vety paineistetaan kompressorilla niin pieneen tilaan kuin mahdollista, lähes 400 baariin. Runsaasti paineistettuna vetyä mahtuu konttiin enemmän. 400 baaria vastaa vedenpainetta noin neljän kilometrin merensyvyydessä.

Kotkan päässä kontit siirretään paineenalennusasemaan, jossa paine alennetaan jälleen tehtaan mittoihin, noin 30 baariin. Enersensen asiantuntijat valvovat konttien tankkausta, purkamista ja paineistusta molemmissa päissä.

Vetylaitosta valvotaan vuorokauden ympäri
Vetylaitoksen pyörittäminen on Suomessa uutta. Nyt laitos on kuitenkin toimintavalmiina.

Laitoksesta huolehditaan kahdesta päästä vuorokauden ympäri. Valvontaoperaattorit valvovat Harjavallan vetylaitosta 200 kilometrin päästä Helsingin Salmisaaresta. Helenin omistama ja Enersensen operoima Salmisaaren kivihiilivoimalaitos suljetaan tänä vuonna, sillä sen on korvannut metsähakkeella toimiva biolämpölaitos. Valvomo siellä silti pysyy, ja sieltä Enersensen asiantuntijat valvovat niin vetytehdasta kuin Salmisaareen jääviä muita Helenin tuotantolaitoksia. Valvomotyöntekijät seuraavat vetylaitosta kellon ympäri etämittauksilla ja videovalvonnalla.

Lisäksi paikan päällä vetylaitoksella päivystää kenttäoperaattoreita, jotka raportoivat mittaustuloksia Salmisaareen ja suorittavat hienosäätöä. Heidät hälytetään paikalle myös silloin, jos valvomohenkilöstö huomaa jotain epätavallista. Kenttäoperaattorit ovat erikoiskunnossapidon osaajia, joilta vaaditaan kemiantekniikan prosessin ymmärtämistä, systemaattisuutta ja paineensietokykyä. Työ on kolmivuorotyötä molemmissa päissä.

Asiantuntija Jyrki Hanioja on vastannut kollegojen kouluttamisesta laitoksen etävalvontaan. Haniojan mukaan vetylaitoksen järjestelmät on rakennettu turvallisiksi. Valvomo-operaattorit on koulutettu tulkitsemaan mittaustietoja ja reagoimaan hälytyksiin.

“Laitoksella on erittäin herkät ilmoitusjärjestelmät, jotka havaitsevat pienetkin vuodot. Automaattinen järjestelmä voi tarvittaessa typettää vedyn eli laskea putkistoon typpeä, joka ilmaa painavampana korvaa vetykaasun ja poistaa räjähdysvaaran. Putkistot typetetään aina, kun tiloissa tehdään töitä”, Hanioja kertoo.

Sen lisäksi, että Enersense valvoo ja operoi tehdasta, se on rakentanut ja asentanut sinne putkistoja ja muita suuria teräsrakenteita. Laitos on siis Enersenselle tuttu.

“Vetylaitoksen rakenteet ovat korkealuokkaista tekniikkaa, ja niiden on kestettävä esimerkiksi kovaa painetta.”

“On hienoa, että pystymme näin konkreettisesti olemaan mukana Suomen energiamurroksessa, olemme nöyrän kiitollisia tästä mahdollisuudesta”, Hanioja sanoo.