Merituulivoiman rakentamisesta ja toiminnasta syntyy monenlaisia vaikutuksia merelliseen ympäristöön. Näistä yksi Itämeren ympäristössä toistaiseksi melko vähäiselle huomiolle jäänyt vaikutus on vedenalainen melu. Pinja Karlsson selvitti Turun ammattikorkeakoululla tekemässään lopputyössä merituulivoiman rakentamisesta syntyvää vedenalaista melua, sen vaihtelua eri rakennusvaiheiden välillä sekä tapoja melun lieventämiseksi. Lopputyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka perusteella arvioitiin, millaisia meluvaikutuksia pohjaperustaisen merituulivoimahankkeen rakentamisella voisi olla.

Merituulivoimapuiston rakentamisen merkittävimmät meluvaikutukset syntyvät, kun merenpohjassa tehdään voimaloiden perustamiseen liittyviä räjäytystöitä ja voimaloita paalutetaan merenpohjaan. Tämä aiheuttaa kovaa ja korkeataajuista melua sekä nopeita paineenvaihteluita, mikä voi heikentää merieliöiden kuntoa ja johtaa jopa niiden kuolemaan – varsinkin silloin, jos erilaisia lievennyskeinoja ei käytetä.

”Lisäksi rakentamiseen liittyvä laivaliikenne aiheuttaa jatkuvaa, matalataajuista melua, joka hankaloittaa merinisäkkäiden sekä kalojen kommunikaatiota ja muuttaa niiden käyttäytymistä. Laivoista syntyvä melu jatkuu koko merituulivoimahankkeen toiminta-ajan, vaikka liikenteen määrä vähentyy rakentamisaikaan verrattuna”, Karlsson kuvaa.

Rakentamisesta aiheutuvien meluvaikutusten laajuus riippuu aina valitusta voimaloiden perustamistavasta, joka vuorostaan riippuu vedensyvyydestä ja merenpohjan laadusta. Kaikkia merituulivoimaloita ei esimerkiksi välttämättä tarvitse perustaa paaluttamalla, eikä kelluva merituulivoimala vaadi yhtä laajaa pohjanmuokkausta. Tällöin myös melu voi jäädä vähäisemmäksi.

Tarve uudelle tutkimukselle vedenalaisesta melusta Itämeren ympäristössä

Melun vähentäminen vaatii sen vaikutusten tunnistamista, jotta meluisimmat rakennusvaiheet voidaan suunnitella sekä ajoittaa oikein haittojen minimoimiseksi.

”Melua tulee seurata ja pyrkiä lieventämään hankkeen kaikkien vaiheiden aikana, aina rakentamisesta hankkeen purkamiseen asti. Myös mahdolliset muut lähialueen merituulivoimahankkeet tulee ottaa huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa, sillä näistä voi syntyä kumulatiivisia vaikutuksia”, Karlsson kertoo.

Lopputyö nojasi pitkälti muualla maailmassa tehtyyn tutkimukseen. Karlsson peräänkuuluttaakin tarvetta vedenalaisen melun tutkimukselle juuri Itämeren ympäristössä.

”Meren mataluus, suolapitoisuus ja erityinen lajisto vaikuttavat melun leviämiseen ja sen vaikutuksiin eri eliöihin, jonka vuoksi muualla tehty tutkimus ei välttämättä täysin päde Itämeren olosuhteissa. Hankekehittäjien, tutkijoiden ja viranomaisten on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä meluvaikutusten tutkimiseksi ja tuoda ne mahdollisuuksien mukaan kaikkien saataville”, Karlsson sanoo.

Pinjan lopputyöhön ”Underwater noise from the construction phase of offshore wind parks” voi tutustua verkossa.