Nordean asuntomarkkinakatsaus: Korkotason vakiintuminen ja talouskasvu tukevat asuntokaupan käännettä ensi vuonna
Korkotason vakiintuminen sekä talouskasvun ja työllisyyden paraneminen tukevat asuntomarkkinoiden käännettä ensi vuonna, ja asuntoluototuksen muutokset helpottavat rahoitusta. Asuntomarkkinoiden elpyminen on viivästynyt muun muassa korkojen nousun ja asuntojen runsaan tarjonnan myötä. Nordea ennustaa asuntojen hintojen kääntyvän ensi vuonna 1 prosentin nousuun ja kasvun kiihtyvän 2,5 prosenttiin vuonna 2028. Datakeskusinvestoinnit kannattelevat koko rakennussektoria.
Suomen talous on kääntynyt reippaaseen kasvuun, työttömyyden nousu taittunut ja kuluttajien luottamus kohentunut, mutta hyvä kehitys ei vielä näy asuntomarkkinoilla. Tammi−syyskuussa asuntokauppoja tehtiin 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja elokuussa osakeasuntojen hinnat olivat 3,3 prosenttia vuodentakaista alempana.
"Heikon markkinatunnelman taustalla on ennen kaikkea korkojen nousu Iranin sodan myötä. Arvioimme kuitenkin 12 kuukauden euriborin vakiintuvan lähelle nykytasoaan reiluun kolmeen prosenttiin. Asuntomarkkinoiden pohja alkaa olla lähellä, ja ensi vuonna edellytykset maltilliselle hintojen nousulle vahvistuvat. Korkotason vakautuminen yhdessä talouskasvun ja työllisyyden paranemisen kanssa tukee asuntokauppaa ensi vuonna", sanoo Nordean johtava ekonomisti Juho Kostiainen.
Markkinat eriytyvät: Asunnon ominaisuudet näkyvät hinnassa ja myyntiajassa
Nordean analyysin mukaan sijainti on asuntojen hintaerojen tärkein selittäjä, mutta myös rakennusvuodella, kunnolla, remonttitarpeilla, koolla, kerroksella ja varustelulla on huomattava vaikutus. Kalleimman kymmenyksen postinumeroalueilla hinnat ovat 4,5-kertaiset halvimpaan kymmenykseen verrattuna.
Vuonna 2020 rakennetun asunnon keskihinta on analyysin mukaan 34 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2000 rakennetun. Hyväkuntoisesta asunnosta maksetaan reilu viidennes enemmän kuin tyydyttäväkuntoisesta. Suunnitteilla oleva putkiremontti alentaa hintaa keskimäärin 11 prosenttia putkiremontoituun kohteeseen verrattuna.
Asunnon ominaisuudet näkyvät myös myyntiajassa: uudet ja hyväkuntoiset asunnot käyvät keskimäärin vanhoja ja tyydyttäväkuntoisia nopeammin kaupaksi.
"Asuntomarkkinoiden yleinen hintakehitys ei kerro koko kuvaa. Hintaa nostavat tekijät ovat pitkälti samoja, jotka myös nopeuttavat asunnon myyntiä. Ostajat arvostavat erityisesti hyvää kuntoa ja vähäisiä remonttiriskejä. Samalla pienten asuntojen runsas tarjonta ja heikko sijoittajakysyntä ovat painaneet niiden hintoja muuta markkinaa enemmän. Hintakehityksessä ja myyntiajoissa näkyy myös selviä alueellisia eroja esimerkiksi pohjoisen ja etelän tai kehyskuntien ja keskusten välillä", Kostiainen sanoo.
Ylitarjonta purkautuu vähitellen - Asuinrakentaminen pysyy heikkona
Nordea ennustaa asuntojen hintojen laskevan Suomessa 3 prosenttia vuonna 2026.
Asuntojen ylitarjonta on purkautunut odotettua hitaammin, sillä väestönkasvu ja asuntokuntien määrän kasvu ovat hidastuneet. Vähäinen uudisrakentaminen alkaa kuitenkin asteittain tasapainottaa sekä omistus- että vuokramarkkinoita kasvukeskuksissa.
Asuntoluototukseen tehdyt muutokset helpottavat rahoitusta. Asuntolainojen enimmäispituus on noussut 40 vuoteen. Myös asunnonvaihtajien enimmäisluototussuhdetta sekä taloyhtiölainojen ehtoja on väljennetty asuntokaupan ja uudisrakentamisen vauhdittamiseksi.
"Rakentamisen näkymä on kaksijakoinen. Asuinrakentaminen pysyy heikkona, mutta datakeskusinvestoinnit tukevat koko rakennussektoria ja voivat myös lisätä paikallisesti asuntojen tarvetta. Korjausrakentamista puolestaan tukee uusi energia-avustus, vaikka asuntojen matalat vakuusarvot vaikeuttavat remonttien rahoitusta monilla alueilla."
Lue lisää asuntomarkklnakatsauksesta.