Jopa 41 prosenttia suomalaisista oli kyselyn mukaan vahvasti sitä mieltä, etteivät digitaaliset maksut huoleta heitä. Ruotsalaisista vain 26 prosenttia oli samaa mieltä.

"Suomi tulee tyypilliseen tapaansa hieman trendien perässä ja näemme tämän myös petostyypeissä. Erilaiset uudet huijaukset yleistyvät usein ensin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ja rantautuvat niiden myötä myös Suomeen. Ruotsissa ollaan ehkä jo nähty ikävämpiä petosyrityksiä meitä enemmän, ja siksi maksujen tekeminen turvallisesti huolettaa siellä. Esimerkiksi Suomessa yleistyneitä niin kutsuttuja turvatilipetoksia on nähty Ruotsissa ja Tanskassa jo useamman vuoden ajan ja enemmän kuin meillä Suomessa", pohtii Nordean Suomen henkilöasiakkaista vastaava johtaja Jani Eloranta.

Vain 14 prosenttia suomalaisista oli vahvasti sitä mieltä, että heillä on tarvittavat tiedot ja taidot välttää verkkohuijauksia. Ruotsissa 17 prosenttia ja Tanskassa jopa 22 prosenttia vastaajista koki samoin.

"Olemme pankissa panostaneet valtavasti siihen, että tieto erilaisista huijaustyypeistä ja niiltä suojautumisesta olisi mahdollisimman monen saatavilla. Viimeisin petostorjunnan asiakastapahtumamme tavoitti tuhansia ihmisiä ympäri Suomen, ja lisää on tulossa", Eloranta toteaa.

Lisäsuojaa maksamiseen uusilla turvarajoilla

Lisätäkseen maksamisen turvallisuutta entisestään Nordea ottaa käyttöön uudet maksamisen turvarajat, jotka koskevat mobiili- ja verkkopankissa tehtäviä maksuja. Toistaiseksi turvarajat ovat pankin määrittelemiä ja perustuvat pankin järjestelmien tekemiin tarkistuksiin. Tällaisen turvarajan ylittyessä maksun toteutuminen edellyttää asiakkaalta soittoa Nordea Asiakaspalveluun. Näissä tilanteissa asiakas saa tiedon asiasta mobiili- tai verkkopankissaan, kun hän on vahvistanut maksun.

"Huijauksista on valitettavasti tullut arkipäivää, ja yhä useammin huijari yrittää saada ihmisen tekemään itse rahasiirrot huijarin tilille. Tietoisuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää mutta myös teknisiä ratkaisuja on jatkuvasti kehitettävä. Turvarajoilla haluamme suojata asiakkaitamme ja tehostaa maksamisen turvallisuutta vieläkin nykyistä enemmän", Eloranta kertoo.

Nordic Pulse -kyselyyn vastasi yhteensä noin 4000 18-80-vuotiasta vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jokaisesta maasta vastaajia oli noin 1000 henkilöä. Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa 2024. Nordic Pulse -kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Lue lisää tutkimuksesta täältä (https://www.nordea.com/en/news-insights/the-nordic-pulse).