Maailmantalouteen on iskenyt tänä keväänä kaksi sokkia: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Kiinan voimakkaat koronatoimet. Ne molemmat laskevat Nordean maailmantalouden kasvuennustetta, mutta toisaalta kiihdyttävät jo ennestään korkeaa inflaatiota. Keskuspankit ovat jo aloittaneet rahapolitiikan kiristämisen ja korkojen odotetaan nousevan edelleen. Näin ollen kasvunäkymät joutuvat testiin, kun kasvanut epävarmuus, kotitalouksien hupeneva ostovoima ja nousevat rahoituskustannukset heikentävät maailmantalouden näkymiä.

"On hyvin epävarmaa, miten kuluttajat ja yritykset reagoivat tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Hyvin harvoin kasvuennustetta tehdessä punnitsemme sekä vauhdikkaan kasvun jatkumisen että taantuman välillä, mutta nyt kaikki ääripäät ovat mahdollisia. Ennusteemme melko optimistinen ura on vain yksi mahdollisista kehityskuluista", pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.

Helpotusta inflaatiopaineisiin ei aivan heti ole luvassa, sillä energian ja ruuan hinnat pysyvät todennäköisesti korkeina aiemmin odotettua pidempään.

"Talouskehityksestä riippuu, kuinka vahvoja inflaation kerrannaisvaikutuksia ja erityisesti palkankorotuksia euroalueella loppuvuonna nähdään ja miten pitkään EKP:n kiristysvaihe jatkuu. Yksi maailmantalouden suurimmista riskeistä liittyy edelleen siihen, saako USA:n keskuspankki maassa vallitsevan voimakkaan ja laajan inflaatiokierteen hallitusti kontrolliin", Tuuli Koivu analysoi.

Suomen talouden kasvu jatkuu

Venäjän viennin romahtaminen, kuluttajien ostovoiman heikkeneminen sekä yleinen epävarmuus painavat myös Suomen taloutta tänä vuonna. Suomen talous on kuitenkin melko hyvässä asemassa ottamaan lyöntisarjan vastaan, ja talouden kasvun odotetaankin jatkuvan tänä vuonna, joskin aiemmin ennustettua hitaampana.

Globaali energian ja raaka-aineiden hintojen nousu luovat kustannuspaineita monille suomalaisille yrityksille. Suomen viennin rakenne on kuitenkin verrattain suotuisa hintojen nousun kannalta. Lisäksi teollisuuden vahva tilauskanta auttaa pitämään vientiä yllä Venäjän viennin vähenemisestä huolimatta.

"Noin puolet Suomen tavaraviennistä on erilaisia raaka-aineita tai materiaaleja, joissa hinnat ovat nousseet voimakkaasti tänä vuonna. Kansantaloutena Suomi ei olekaan kärsinyt hintojen noususta toisin kuin monet Euroopan maat, joissa vaihtosuhde on romahtanut tuontihintojen noustessa vientihintoja nopeammin. Lisäksi sähkön hinta on jäämässä Suomessa pysyvämmin monia kilpailijamaita alemmalle tasolle, mikä tukee teollisuuden kilpailukykyä", ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.

Kotitaloudet jatkavat kuluttamista

Kotitalouksien tilanne on tänä vuonna haastava, kun korkea inflaatio ja nousevat asuntolainojen korot kasvattavat menoja selvästi tuloja nopeammin. Reaalipalkkojen arvioidaan alenevan tänä vuonna noin 2 prosenttia.

Kotitalouksille kertyneet säästöt sekä palvelusektorin toipuminen auttavat kuitenkin ylläpitämään kotimaista kysyntää.

"Korona-aikana kertyneet 8 miljardin euron säästöt, koheneva työllisyys sekä palvelusektorin toipuminen pitävät kotitalouksien kulutusta yllä reaalisen ostovoiman heikkenemisestä huolimatta. Kulutus on siirtymässä tavaroista palveluihin, mikä osaltaan tukee työllisyyskehitystä, kun palveluiden kotimaisuusaste on selvästi tavaroita suurempi", arvioi Kostiainen.

Lue koko ennuste täältä. (https://docs.nordeamarkets.com/nordea-economic-outlook/economic-outlook-2022/eo-fi-02-2022/?utm_source=press&utm_medium=pdf&utm_campaing=eo2202-fi#/)

Lisätietoja:

Tuuli Koivu, Nordean pääekonomisti p. 040 0655 967
Juho Kostiainen, Nordean ekonomisti p. 040 7098 531
Konserniviestintä, p. 09 4245 1006 tai media@nordea.fi