Onsdag 5 November | 16:17:10 Europe / Stockholm

Kalender

Est. tid*
2026-10-22 08:00 Kvartalsrapport 2026-Q3
2026-07-22 08:00 Kvartalsrapport 2026-Q2
2026-04-27 N/A Årsstämma
2026-04-24 08:00 Kvartalsrapport 2026-Q1
2026-01-28 08:00 Bokslutskommuniké 2025
2025-10-21 - Kvartalsrapport 2025-Q3
2025-07-18 - Kvartalsrapport 2025-Q2
2025-04-29 - X-dag ordinarie utdelning SAVE 8.10 SEK
2025-04-28 - Årsstämma
2025-04-24 - Kvartalsrapport 2025-Q1
2025-01-28 - Bokslutskommuniké 2024
2024-10-25 - Kvartalsrapport 2024-Q3
2024-07-23 - Kvartalsrapport 2024-Q2
2024-04-30 - X-dag ordinarie utdelning SAVE 7.20 SEK
2024-04-29 - Årsstämma
2024-04-23 - Kvartalsrapport 2024-Q1
2024-01-30 - Bokslutskommuniké 2023
2023-10-24 - Kvartalsrapport 2023-Q3
2023-07-25 - Kvartalsrapport 2023-Q2
2023-04-25 - Kvartalsrapport 2023-Q1
2023-04-19 - X-dag ordinarie utdelning SAVE 4.60 SEK
2023-04-18 - Årsstämma
2023-01-31 - Bokslutskommuniké 2022
2022-10-28 - Kvartalsrapport 2022-Q3
2022-10-12 - Extra Bolagsstämma 2022
2022-07-22 - Kvartalsrapport 2022-Q2
2022-04-29 - X-dag ordinarie utdelning SAVE 5.56 SEK
2022-04-28 - Årsstämma
2022-04-28 - Kvartalsrapport 2022-Q1
2022-02-03 - Bokslutskommuniké 2021
2021-12-15 - X-dag bonusutdelning SAVE 1.77
2021-12-14 - Extra Bolagsstämma 2021
2021-10-29 - Kvartalsrapport 2021-Q3
2021-07-23 - Kvartalsrapport 2021-Q2
2021-04-30 - X-dag ordinarie utdelning SAVE 1.51 SEK
2021-04-29 - Årsstämma
2021-04-29 - Kvartalsrapport 2021-Q1
2021-02-04 - Bokslutskommuniké 2020

Beskrivning

LandSverige
ListaLarge Cap Stockholm
SektorFinans
IndustriNischbank
Nordnet är en digital plattform för sparande och investeringar. Bolaget tillhandahåller digital handel i aktier, fonder och andra typer av värdepapper, samt pensionssparande. Bolaget erbjuder även portföljbelåning, privatlån och bolån. För kunder som vill ha guidning i sitt sparande erbjuds digitala vägledningstjänster. Bolagets tjänster riktar sig till privatpersoner och företag som vill hantera sina investeringar online. Nordnet grundades 1996 och har sitt huvudkontor i Stockholm.
2025-10-22 07:30:00

Vuoden 2020 alussa lanseerattuja osakesäästötilejä vaivaa sijoittamiselle tyypillinen haaste: tiedon puute. Nordnetin tuoreen tutkimuksen mukaan tili jää usein avaamatta, koska suomalaiset eivät tunne sen ominaisuuksia tai eivät koe saavansa siitä riittävästi hyötyä. Vaikka julkisessa keskustelussa osakesäästötilin 100 000 euron talletusrajaa pidetään usein liian matalana, se nousee sijoittajien keskuudessa vasta viimeiseksi syyksi tilin avaamattomuuteen. Nordnet korostaa, että osakesäästötilin hyötyjen, verotuksen ja käytön ymmärrettävämpi viestintä on avain sen laajempaan hyödyntämiseen.

Osakesäästötilin avanneissa korostuu varakkaat

Suomessa arvioidaan olevan noin miljoona osakesijoittajaa. Syyskuun lopussa Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä oli avattuna yli 429 000 osakesäästötiliä. Todellisuudessa osa tileistä on tyhjiä. Nordnet selvitti tutkimuksen avulla, miksi tilejä ei ole avattu enempää.

Osakesäästötilin avanneilla sijoittajilla on 1,7-kertainen osake- ja rahastovarallisuus verrattuna niihin, joilla tiliä ei ole. Tilin avanneissa korostuvat nuoret aikuiset sekä varakkaammat sijoittajat: mitä suuremmat tulot, sitä todennäköisemmin osakesäästötili on avattu. Jos talouden bruttotulot ylittävät 94 500 euroa vuodessa, osakesäästötili löytyy jopa 42 prosentilta, kertoo Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Potentiaalia kuitenkin riittää myös nykyisten sijoittajien keskuudessa, sillä vain kolmannes osakkeisiin keskittyneistä sijoittajista (33 %) ja puolet (50 %) sekä osakkeita että rahastoja omistavista on avannut osakesäästötilin, Tuppurainen jatkaa.

Tarvitaan kansantajuista tietoa osakesäästötilin hyödyistä ja käytöstä

Odotetusti rahan puute on yleisin syy olla avaamatta osakesäästötiliä. Vähäisen sijoitusvarallisuuden ohella käyttöönottoa estää myös tiedonpuute: joka neljäs suomalainen kertoo, ettei tunne tiliä ja sen hyötyjä riittävästi. Osakkeiden valinnan vaikeus ja osakesäästötilin hyödyn kyseenalaistaminen nousevat esiin noin joka kuudennella. 

Tiedonpuute korostuu erityisesti alle 40-vuotiailla ja naisilla. Naiset mainitsevat miehiä useammin epätietoisuuden osakesäästötilistä ja sen hyödyistä sekä osakevalintojen vaikeuden, kun taas miehet suhtautuvat naisia useammin epäilevästi tilin hyötyihin. Osake- ja rahastosijoittajien joukossa yleisin syy tilin puuttumiseen on se, että hyöty koetaan vähäiseksi - moni pitää osakkeita mieluummin tavallisella arvo-osuustilillä. Sijoittajat kaipaavat ennen kaikkea kansantajuista tietoa ja selkeyttä osakesäästötilin hyödyistä ja käytöstä, listaa Tuppurainen.

Talletuskatto jää viimeiseksi, kun kysytään syitä tilin avaamattomuudelle

Lähes puolet (48 %) sijoittajista, joilla on jo yli 100 000 euroa osakkeissa ja/tai rahastoissa, eivät koe saavansa osakesäästötilistä merkittävää hyötyä. Tämä selittynee tilin 100 000 euron talletusrajalla.

Vaikka julkisessa keskustelussa osakesäästötilin maksimitalletusrajaa pidetään usein liian matalana, se jää kyselyssä viimeiseksi, kun sijoittajilta tiedustellaan syitä tilin avaamattomuudelle, sanoo Tuppurainen.

Hieman yllättäen myöskään se, että osakesäästötilillä voi sijoittaa vain osakkeisiin, ei noussut pääasialliseksi esteeksi. Sijoittajien kehitystoiveiden kärjessä on kuitenkin mahdollisuus laajentaa osakesäästötilin sijoituskohteita myös pörssilistattuihin instrumentteihin, kuten ETF:iin ja sijoitusrahastoihin, toteaa Tuppurainen.

Tämä on toinen osa kaksiosaisesta katsauksesta suomalaisten suhtautumiseen osakesäästötiliin. Ensimmäisessä osassa kerroimme, miten nykyiset sijoittajat näkevät osakesäästötilin kehityskohteet. Sijoittajien mukaan osakesäästötilin houkuttelevuutta lisäisi ennen kaikkea laajempi sijoituskohdevalikoima, joustavammat nosto-oikeudet sekä verotuksen selkeyttäminen. Moni toivoi myös yksinkertaisempaa viestintää tilin hyödyistä ja ehdoista.

Kyselytutkimuksen toteutti Nordnetin toimeksiannosta tutkimusyhtiö YouGov Finland ajalla 13.-20.8.2025. Kyselyyn vastasi 1 500 yli 18-vuotiasta suomalaista (edustava otos aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan). Virhemarginaali on keskimäärin ±2,2 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).