5.5.2023 08:00:00 EEST | Componenta Oyj | Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Componenta Oyj, Pörssitiedote, 5.5.2023 klo 8.00

Tammi–maaliskuu 2023

• Liikevaihto kasvoi ja oli 30,7 Me (25,5 Me).
• Käyttökate oli 2,8 Me (1,5 Me).
• Liiketulos oli 1,4 Me (0,0 Me).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 0,7 Me (-0,1 Me).

Tässä liiketoimintakatsauksessa esitetyt tiedot koskevat Componenta-konsernin kehitystä tammi–maaliskuussa 2023 ja vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2022, ellei toisin mainita.

Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuotisraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta liiketoimintakatsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tiedot.

Tässä katsauksessa esitettävät taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tulosohjeistus 2023

Componenta odottaa konsernin liikevaihdon vuonna 2023 olevan 110–120 Me. Käyttökatteen odotetaan paranevan edellisvuodesta. Vuoden 2022 konsernin liikevaihto oli 109,1 Me ja käyttökate 7,1 Me.

Mahdollinen raaka-aineiden heikko saatavuus, raaka-aineiden ja sähköenergian kallistuminen, yleinen talous- ja kilpailutilanne sekä asiakkaiden myyntivolyymien kehitys voivat vaikuttaa liiketoimintanäkymiin. Lisäksi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tulevaan myynnin ja kannattavuuden kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjän hyökkäyssotaan liittyvän geopoliittisen tilanteen epäsuotuisa kehitys voi vaikuttaa myös heikentävästi rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja sähköenergian saatavuuteen ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin.

Toimitusjohtaja Sami Sivuranta:

”Vuoden ensimmäinen vuosineljännes sujui kokonaisuutena hyvin. Liikevaihtomme, markkinaosuutemme ja käyttökatteemme jatkoivat alkuvuonna kasvuaan strategiamme mukaisesti. Likviditeettimme oli katsauskauden päättyessä hyvällä tasolla. Nostimme jälkimmäisen 2 miljoonan euron määräisen erän viime joulukuussa tiedottamastamme käyttöpääomalainasta, jolla varaudumme edelleen kasvaviin volyymeihin ja varmistamme keskeisten materiaalien saatavuuden sekä mahdollistamme omien kehitystoimenpiteidemme toteuttamisen jatkumisen.

Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus on parantunut alkuvuoden 2023 aikana, mutta kiihtyvä inflaatio on pitänyt kustannukset edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla ja osin jopa kasvussa. Tämä on heijastunut myös toimialamme palkkaratkaisuihin, jotka ovat nostaneet kustannuksiamme selvästi. Nämä rasittivat kannattavuuttamme jonkin verran ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Olemme sopineet ei-indeksoitujen kustannusnousujen siirrosta soveltuvin osin asiakashinnoitteluumme.

Pääraaka-aineidemme ja sähköenergian osalta kustannuskehitys on sidottu merkittäviltä osin asiakassopimuksiimme indeksein, jotka päivittyvät myyntihintoihimme viiveellä vuosineljänneksittäin. Sähköenergian pahimmat hintavaihtelut ja -huiput ovat selvästi tasaantuneet vuoden 2022 lopun jälkeen ja tämän johdosta sähköindeksimme suhteessa ensimmäisen vuosineljänneksen sähköenergian reaalikustannukseen vaikutti kannattavuuteemme jonkin verran myönteisesti.

Kasvatimme alkuvuodesta energiaintensiivisimmissä toiminnoissamme yöaikaisen tuotannon määrää, mikä osaltaan tuki sähköjärjestelmän tilan hallittavuutta Suomessa. Sähkömarkkinoiden rauhoittunut tilanne on mahdollistanut katsauskauden lopussa myös paluun tuotannon normaaleihin vuorojärjestelyihin.

Onnistuimme omassa toiminnassamme hallitsemaan hankintaketjumme sekä turvaamaan oman tuotantomme ja toimitukset asiakkaillemme alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös toimenpiteemme Karkkilan valimon tuotannon laadun ja tuottavuuden parantamiseksi ovat edenneet ja suorituskykymittarit kehittyivät myönteisesti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Henkilöstömme joustavuus ja vahva sitoutuminen tavoitteisiimme takasivat vankan pohjan myönteiselle kehityksellemme. Henkilöresursointimme vastaa tämän hetken tuotantotarpeitamme ja kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin on varmistanut hyvän palvelukyvykkyyden ylläpidon.

Venäjän hyökkäyssota on pitkittyessään lisännyt markkinoiden yleistä epävarmuutta ja inflaation myötä nousevaa kustannuskehitystä. Vaikutukset asiakkaidemme ja toimittajiemme liiketoiminnan kautta ovat kuitenkin olleet lieviä. Seuraamme aktiivisesti tilanteen kehittymistä omassa liiketoimintaympäristössämme ja pyrimme varmistamaan raaka-aineiden saatavuuden sekä hyvän toimituskyvyn kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa.

Asiakkaidemme tilauskertymät, ennusteet ja odotukset ovat säilyneet pääsääntöisesti positiivisina alkuvuonna ja tilauskantamme oli maaliskuun 2023 lopussa vahvalla tasolla. Yleinen epävarmuus on kuitenkin kasvattanut asiakkaidemme keskimääräistä päätöksentekoaikaa tarjouksen jättämisestä tarjouksen hyväksymiseen. Asiakkaamme ovat toisaalta viestineet entistä aktiivisemmin, että tuotantoketjuja kotiutetaan lähemmäs Eurooppaan ja sen lähialueille toiminnan parantamiseksi sekä riskien hallinnan että vastuullisuuden näkökulmasta. Tämänhetkisten asiakasnäkymien ja oman myynnillisen onnistumisen ansiosta odotuksemme vuodelle 2023 ovat edelleen myönteiset.

Jatkamme aktiivisesti toimenpiteitä markkina-asemamme vahvistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi kasvustrategiamme mukaisesti. Panostamme palvelukyvykkyyteen ja läheisiin asiakassuhteisiin, tarjoaman laajentamiseen sekä osaavaan henkilöstöön. Vastuullisuus huomioidaan tuotantoprosessimme eri vaiheissa. Pyrimme tiiviisiin kumppanuussuhteisiin asiakkaidemme kanssa ja tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjoaman vastuullinen kokonaistoimittaja.”

Taloudellinen kehitys katsauskaudella

Myyntivolyymit kasvoivat vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Componenta-konsernin liikevaihto kasvoi katsauskaudella 20,4 % ja oli 30,7 Me (25,5 Me). Käyttökate oli 2,8 Me (1,5 Me) ja liiketulos 1,4 Me (0,0 Me). Kannattavuutta rasittivat jonkin verran materiaalien ja alihankintapalveluiden ostohintojen nouseva hintakehitys. Valtaosa ostohintojen korotuksista siirtyy viiveellä myyntihintoihin asiakassopimuksiin sisältyvien indeksiehtojen mukaisesti. Katsauskaudella sähköenergian tasaantunut hintakehitys osaltaan paransi Componentan kannattavuutta.

Tulos rahoituserien jälkeen oli 0,9 Me (-0,3 Me). Nousseiden markkinakorkojen ja joulukuussa 2022 nostetun 2 miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan ensimmäisen erän johdosta rahoituskulut olivat katsauskaudella vertailukautta 0,1 Me korkeammat.

Katsauskauden lopussa konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 9,7 Me (4,3 Me). Konsernin likviditeetti parani selvästi vertailukaudesta. Componentalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me (4,0 Me). Componenta nosti katsauskaudella toisen ja samalla viimeisen 2 miljoonan euron määräisen erän viime joulukuussa sovitusta käyttöpääomalainasta. Lisäksi Componentalla oli katsauskauden lopussa käytettävissä osakemerkintälimiitti, jonka nostamaton osuus oli 7,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Katsauskauden lopussa Componentalla oli 0,4 Me verottajan COVID-19-pandemian vuoksi myöntämiä maksuhelpotuksia velvoitteille, jotka on maksettava erillisten maksuaikataulujen mukaisesti 22.8.2023 mennessä. Maksuhelpotuksista maksetaan 2,5 % vuotuista korkoa.

Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 0,7 Me (-0,1 Me). Rahavirran muutos johtui osaltaan vertailukautta paremmasta kannattavuudesta. Rahavirtaa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä kuitenkin osaltaan heikensi COVID-19 pandemian vuoksi verottajan vuosina 2020–2022 myöntämien maksuhelpotusten maksuaikataulujen mukaiset maksusuoritukset 0,5 Me. Katsauskauden lopussa käyttöpääoma (sis. vaihto-omaisuuden ja myyntisaamiset vähennettynä ostoveloilla) oli 6,2 Me (8,5 Me). Muutos johtui pääosin siitä, että kasvavien volyymien, tiettyjen raaka-aineiden nousseiden hintojen ja materiaalitoimitusten ajallisen kohdistumisen vuoksi ostovelat olivat suuremmat kuin vertailukauden lopussa.

Componentan omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 40,2 % (42,1 %). Omavaraisuusasteen heikentyminen johtui pääasiassa 4 miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan nostamisesta. Katsauskauden lopussa korollinen nettovelka oli 5,4 Me (7,3 Me) ja nettovelkaantumisaste oli 21,7 % (31,3 %). Nettovelkaantumisasteen muutokseen vaikuttivat vahvempi kassatilanne sekä nostettu 4 miljoonan euron määräinen käyttöpääomalaina.

Pitkäaikaiset korolliset velat olivat yhteensä 11,7 Me (8,7 Me) ja lyhytaikaiset korolliset velat olivat yhteensä 3,4 Me (2,8 Me) katsauskauden lopussa. Korollisiin velkoihin sisältyi katsauskauden päätteeksi 5,0 Me (2,4 Me) ulkoisia rahoituslaitoslainoja. Muut konsernin korolliset velkaerät muodostuivat pääosin käyttöpääomaeristä sekä vuokrasopimus- ja osamaksuveloista.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit).

Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen ja harkkoraudan, rakenneteräksen, alumiinin ja energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin sekä energian häiriötön saatavuus. Sähköenergian markkinahinnat ovat katsauskaudella säilyneet yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Venäjän hyökkäyssodan johdosta raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen liittyy yhä epävarmuuksia Componentan omassa operatiivisessa toiminnassa. Sen lisäksi asiakkaidemme tiettyjen komponenttien maailmanlaajuiset saatavuushaasteet voivat johtaa loppuasiakkaidemme tehtaiden tuotantohäiriöihin ja näin vaikuttaa Componentan myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä.

Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden varmistamiseksi Componenta ylläpitää aktiivista vuorovaikutusta toimittajiinsa, päivittää jatkuvasti omaa tarve-ennustettaan ja optimoi varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää vastaavaksi, seuraa toimittajiensa tilannetta sekä markkinassa tapahtuvia muutoksia tiiviisti ja reagoi näihin muutoksiin tarvittaessa.

Componentan arvion mukaan konsernilla ei ole merkittäviä ja välittömiä Venäjään ja Ukrainaan liittyviä riskikeskittymiä asiakkaissa eikä tavarantoimittajissa. Componentalla ei ole omaa toimintaa Venäjällä eikä Ukrainassa. Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vaikutusta raaka-aineiden, kuten rakenneteräksen ja harkkoraudan yleiseen hintakehitykseen ja saatavuuteen sekä energian hintakehitykseen. Välillisesti sodalla on ollut vaikutusta Componentan teräsmateriaalien valmistajien ja tukkureiden toimitusketjuihin muun muassa rautamalmin ja kivihiilen hintakehityksen ja saatavuuden kautta.

Sodan jatkuminen voi edelleen vaikuttaa heikentävästi rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin, raaka-aineiden ja energian saatavuuteen ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta tulevaisuuden ennusteisiin.

Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti indeksoiduin hintasopimuksin, joiden perusteella tuotteiden myyntihintoja päivitetään raaka-aineiden hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle kvartaalille. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän. Kaupallisten riskien osalta tulevaisuuden volyymejä voivat heikentää mahdolliset asiakkaan tuotesiirrot hintakilpailullisista syistä.

Componentan liiketoiminta on riippuvaista tuotantolaitosten, hankinta- ja toimituskanavien ja niihin liittyvien prosessien ja järjestelmien toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta. Tietotekniikan ollessa merkittävässä roolissa Componentan sekä sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa on tiedon laatu, oikeellisuus ja saatavuus erittäin tärkeää. Tämän vuoksi IT- ja kyberturvallisuusriskit realisoituessaan voivat altistaa Componentan toiminnan häiriöille, tiedon häviämiseen tai vääristymiseen sekä toiminnan keskeytymiseen, mikä osaltaan voi johtaa keskeytyksiin tuotteiden saatavuudessa. Componenta kiinnittää tarkkaa huomiota kyberturvallisuusriskeihin ja seuraa lisäksi toimittajiensa sekä asiakkaidensa tilanteita ja ilmoituksia.

Componenta seuraa jatkuvasti likviditeettiriskiä. Componentan voimassa olevat luottolimiitit edellyttävät uusimista seuraavan kerran marraskuussa 2023. Konserni rahoittaa liiketoimintaansa myös myyntisaamisten factoring-järjestelyillä. Factoring-järjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen tai niiden uusimatta jättäminen voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä Componentan likividiteettiin ja toiminnan jatkuvuuteen. Epävarmuustekijät ovat kuitenkin mitigoitavissa, eikä toiminnan tulevaan rahoitukseen liity johdon arvion mukaan merkittäviä epävarmuustekijöitä. Lisäksi konsernin likviditeetti oli katsauskauden lopussa hyvällä tasolla. Componenta Oyj:llä oli katsauskauden lopussa myös käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia 4,0 Me ja 7,5 miljoonan Yhdysvaltain dollarin käyttämätön osuus 8,0 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisesta osakemerkintälimiitistä yhdysvaltalaiselta sijoittajalta GCF:ltä. Lisäksi joulukuussa sovitun 4 miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan toisen ja samalla viimeisen erän nosto määrältään 2 Me tehtiin vuoden 2023 maaliskuussa. Yhtiön toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan riskeistä on annettu tarkempi kuvaus 16.3.2023 julkaistun vuosikatsauksen kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet”.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.4.2023 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.2022−31.12.2022. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi neljä (4). Yhtiökokous valitsi hallitukseen nykyiset jäsenet Tomas Hedenborgin, Anne Leskelän, Harri Suutarin ja Petteri Walldénin. Hallituksen palkkiot päätettiin pitää ennallaan. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne Leskelän. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita luovuttamalla.Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 571 275 osaketta, mikä vastaa noin 5,88 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Valtuutus kumoaa aiemmat käyttämättömät osakeantivaltuutukset.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta kannustinjärjestelmiä varten hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen nojalla annettavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 400 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), mikä vastaa noin 4,12 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 13.4.2028 asti. Valtuutus kumoaa aiemmat käyttämättömät valtuutukset antaa osakkeita, optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia.

Tiedote yhtiökokouksen päätöksistä on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivuilla.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Componenta julkaisee tiettyjä yleisesti käytössä olevia, IFRS-tilinpäätöksestä johdettavissa olevia tunnuslukuja. Näiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Componentan 16.3.2023 julkistetussa vuosikatsauksessa.

Webcast

Toimitusjohtaja Sami Sivuranta esittelee liiketoimintakatsauksen sijoittajille, analyytikoille ja medialle webcast-lähetyksessä 5.5.2023 klo 10.00. Tilaisuus on suomenkielinen. Webcastia voi seurata yhtiön verkkosivujen kautta www.componenta.com tai linkistä https://live.esf.fi/componenta-q1-liiketoimintakatsaus.

Helsingissä, 5. toukokuuta 2023

COMPONENTA OYJ

Sami Sivuranta
toimitusjohtaja 

Lisätietoja:
Sami Sivuranta, toimitusjohtaja, puh. 010 403 2200
Marko Karppinen, talousjohtaja, puh. 010 403 2101   

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.componenta.com

Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä. Componenta valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä. www.componenta.com

Liitteet

• Componenta Oyj_Liiketoimintakatsaus 1.1.−31.3.2023.pdf